Mitä on kirjavinkkaus?
KAVERIKIRJAVINKKAUS
on kavereitten, samanikäisten tai nuorempien lukemaan houkuttamista ja lukuhalun herättämistä, kiusaamista ja kirjalle vokottamista. Se on myös vaihtoehtojen esittelemistä kuulijoille.
Jos esimerkiksi nelos-kuutosluokka päättää vierailla kirjavinkkareina rinnakkaisluokissa, valitaan tietenkin omanikäisten kirjoja, mutta jos kohteena ovatkin vaikkapa kummiluokka, eka- tai tokaluokka, on kaverikirjavinkkareiden hyvä valita vinkattavat kirjat yhdessä opettajan ja kirjastonhoitajan kanssa.
KAVERIKIRJAVINKKARIKSI
voi ryhtyä kuka tahansa, joka tykkää kirjoista, ihmisistä ja esiintymisestä. Kirjavinkkarin vaatimuksia ovat innostus lukemisesta ja halu jakaa lukuelämys kuulijoiden kanssa.
Jos sinua jännittää seisoa luokan edessä ja vinkata kirjaa, ajattele, että kaikki kuulijat pitävät sinusta ja haluavat sinun onnistuvan vinkkauksessasi. Kukaan ei toivo, että pyörtyisit tai kompastuisit. Pieni jännitys voi olla hyväksikin esityksellesi.
Kirjavinkkari voi käyttää draaman keinoja välittäessään lukuelämystään. Äänellä, ilmeillä, eleillä ja liikkumisella voi vahvistaa kirjavinkin tehoa. Katsekontakti kuulijoihin on tärkeä. On hyvä aloittaa kirjavinkkaustuokio jollakin yllätyksellä.
KIRJAVINKKI
valmistetaan mäty- (mä tykkään) periaatteella valitusta kirjasta. Kirjasta kirjoitetaan lyhyt kertomus: keitä siinä on, mitä he tekevät, valitaan ehkä ote ääneen luettavaksi, ja sitten kertomus katkaistaan jännittävään kohtaan sanomalla Ja mitä sitten tapahtuu, saat tietää lukemalla kirjan itse. Älä koskaan vinkkaustilanteessa lue vinkkiä paperista vaan kerro se omin sanoin. Ihannekirjavinkin pituus on noin kolme minuuttia, mutta on hyvä valmistaa monen mittaisia kirjavinkkejä.
Kirjavinkissä ei saa selostaa tapahtumia liian yksityiskohtaisesti. Kirjavinkki ei ole arvostelu, eikä takakansitekstin luentaa vaan kirjavinkkarin oma persoonallinen kertomus kirjasta. Kirjavinkkari ei sano: – Tää on hyvä kirja, vaan hän osoittaa kirjavinkissään, miksi kirja kannattaa lukea.
Jos luokallinen lapsia ryhtyy kaverikirjavinkkareiksi, riittää, kun jokaisella on yksi tai kaksi kirjaa vinkattavana. On hyvä yhdessä katsoa, että kirjat ovat sopivia kuulijoiden luokkatasolle. Ope tai kirjastontäti varmaan auttaa tässä arvioimisessa. Liian helppoa kirjaa ei olekaan. On kunnioitettava myös huonoja lukijoita; hehän tarvitsevat enemmän vinkkejä kuin lukemista harrastavat hyvät lukijat.
On hyvä käyttää paljon kyselytekniikkaa ja ottaa kuulijat huomioon kirjavinkkaustunnin aikana. Pienten kanssa voi leikkiä kesken tunnin. Välillä voi myös kertoa lyhyen sadun tai lukea kuvakirjan alusta ihan loppuun ja sen jälkeen jatkaa taas kirjavinkeillä. Myös pieni tietovisa ja yhdessä tehty tarina tai runoraattori saattaa olla oiva piristys monien kirjavinkkien välissä.
Kuulijat tulevat mielellään hypistelemään vinkkaamiasi kirjoja ja kyselemään, mistä näitä saa.
Jos kirjoja ei ole mahdollista jättää luokkaan, niin ainakin kirjalista on annettava kuulijoille kirjavinkkauksen jälkeen. Kaverikirjavinkkaus on tosi kivaa. Kaikki mukaan vinkkaamaan!
Marja-Leena Mäkelä
Kirjavinkkari, sanataideohjaaja, SM-kirjavinkkauksen tuomariston pj.
